Tehojätkä Pro

Tehojätkä Eco

UW40 Risuraivain

    taimikonhoito on mukavaa

    Metsätehon tutkimusraportti

    glyfosaatin levitys

    glyfosaatin käyttö

    terämallit

    tekniset tiedot

    videot

    kuvagalleria


UW160 Risukoura

UW180 Rankakoura

NT/AM 300S Hakkuukoura

Tapio 160 Sykeharvesteri

vaihtokoneet

© 2012  Usewood Oy, All Rights Reserved

UW40 Risuraivain: Glyfosaatin käyttö

Tutkittua näyttöä glyfosaattikäsittelystä

Usewood toteutti yhdessä Metlan kanssa kokeen, jossa testattiin glyfosaatin kontrolloitua levittämistä kuusentaimikon varhaisperkauksen yhteydessä. Koealueena oli metsitetty pelto, jossa kasvoi runsaasti pajua ja korkeita heiniä mm. horsmaa ja mesiangervoa. Alueella tehtiin kaksi käsittelyä, ensimmäinen heinäkuussa ja toinen elokuussa.

Rambo-käsittely vähensi vesomisprosenttia ja elokuussa käsitellyistä kannoista ei muodostunut lainkaan vesoja, jotka olisivat ylittäneet kannon leikkauspinnan. Elokuussa kontrollikannoista 50-100 % tuotti kantovesoja. Kesäkuun Rambo-käsittelyssä kantojen vesomista tapahtui (koeruutu 3 ja 4: vesomisprosentti 20 ja 50), mutta vesamäärä jäi pieneksi 0,2 ja 0,8 vesaa/koeruutu (taulukot 1 ja 2). Glyfosaattikäsittelyn tiedetään estävän tai vähentävän merkitsevästi kantojen vesomista silloin, kun käsittely tehdään välittömästi kaadon jälkeen. Perkausajankohta ja puulaji vaikuttavat eri selvitysten mukaan jonkin verran vesomismäärään. Heinä- elokuussa tehty katkaisu tuottaa yleensä vähemmän kantovesoja kuin varhaiskeväällä tai myöhemmin syksyllä tehty perkaus. Koealoilta mitattujen kuusen taimien kuntoon tai pituuskasvuun ei Rambo-käsittelyllä ollut vaikutusta.


Kokeen tulosten perusteella voidaan todeta UW40 risuraivaimen glyfosaatin levittämisen onnistuneen hyvin. Kuusen taimiin ei tullut vaurioita ja aluskasvillisuus saatiin torjuttua tehokkaasti. Glyfosaatin vaikutus vesakontorjunnassa oli tilastollisesti merkittävä. Yhdistämällä rehevillä mailla glyfosaatinlevitys varhaisperkaukseen, voidaan taimikonhoidossa saavuttaa taloudellista hyötyä taimien parantuneen kasvun ja vähentyvän taimikonhoitotarpeen myötä.


Samalla koneraivaustyöllä, jolla vesakko katkaistaan, levittyy kantokäsittelyaine vesakon kantoihin, tappaa juurakon ja estää uusien vesojen kasvun moneksi vuodeksi. Tämä vähentää tarvetta uusintaraivaukseen, ja lisää näin raivaustyön hyödyllisyyttä ja kannattavuutta metsänkasvatuksessa. Tämä kantokäsittely on mahdollista vain koneraivauksessa, koska raivaussahatyöskentelyssä ei liuoksen kantaminen metsään ja levittäminen vesakantoihin ole käytännössä mahdollista